Mikromuovit ovat kasvava uhka ympäristölle, ihmisten ja eläinten terveydelle ja tuleville sukupolville. Suomen tulee osoittaa johtajuutta niiden vähentämisessä.
Niin tiedeyhteisö, kansalaiset kuin päättäjätkin ovat viime vuosina huolestuneet enenevissä määrin mikromuovien määrän lisääntymisestä ympäristössä ja niiden aiheuttamista riskeistä ihmisten ja eliöiden terveydelle.
Mikromuovit ovat näkymätön mutta vakava uhka ympäristölle, luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisten terveydelle. Ne päätyvät vesistöihin, maaperään, ilmaan – ja lopulta myös ruokaketjuumme.
Vaikka kyseessä on laaja ongelma, mikromuovien pääsyä ympäristöön rajoitetaan lainsäädännöllä kuitenkin vasta hyvin vähän.
Euroopan unioni ja Suomi ovat ottaneet ensiaskeleita mikromuovipäästöjen rajoittamiseksi, mutta se ei riitä. Tarvitsemme määrätietoisia ja kunnianhimoisia toimia nyt.
Tällä hetkellä ei ole olemassa ohjauskeinoja, joilla puututtaisiin esimerkiksi maalien, tekstiilien, kierrätyslannoitteiden, teollisuuden, energiantuotannon tai vesiliikenteen aiheuttamiin mikromuovipäästöihin.
Ongelmaan voitaisiin puuttua kohdistamalla uusia politiikka- ja ohjauskeinoja sekä sääntelyä tuotteiden suunnitteluun, tuotantoon ja kulutukseen sekä jätehuoltoon.
Sääntelyä mikromuovien ympäristöön pääsemisen rajoittamiseksi on alettu laatia vasta melko äskettäin ja se on vielä hyvin keskeneräistä. Jo asetetuissa vaatimuksissa on myös pitkä siirtymäaika, jonka jälkeen ne vasta tulevat voimaan. Mikromuovien tarkkailuun on myös asetettu vaatimuksia, mutta ne eivät vielä pakota toimijoita vähentämään mikromuovipäästöjä.
Sääntelyllä voidaan rajoittaa tuotteista ja erilaisesta toiminnasta aiheutuvia mikromuovipäästöjä sekä vaikuttaa suoraan tuotteisiin, jotka hajoavat elinkaarensa aikana mikromuoveiksi.
EU-tason sääntely ja siihen vaikuttaminen on keskeisessä roolissa ongelman ratkaisussa. Vaikka mikromuovit ovatkin mukana EU:n meristrategiadirektiivissä, käytännössä sääntely on edelleen vähäistä. Mikromuovien määrän vähentäminen lukeutuu EU:n vihreän kehityksen ohjelman tavoitteisiin, ja monia sääntelyn keinoja ollaan valmistelemassa.
Suomen tulisikin nyt ottaa aktiivinen rooli mikromuoviongelman hallitsemiseksi omassa lainsäädännössään ja tuoda ratkaisukeinoja EU:n agendalle aktiivisesti.
Ilman tehokkaita toimenpiteitä ja toimivaa sääntelyä saastuttaminen ja muovin kertyminen ympäristöön saa jatkua.
Allekirjoita vetoomus ja vaadi kanssamme, että mikromuovin määrä vesistöissä saadaan laskuun.
Vetoamme Suomen hallitukseen ja suomalaisiin europarlamentaarikkoihin, että mikromuoviongelma otetaan tosissaan ja että Suomeen saadaan toimiva lainsäädäntö ja sääntely vesistöjen saastumisen loppumiseksi. Suomen tulee ottaa myös EU:ssa aktiivinen rooli ongelman ratkaisemiseksi.
Taustaa: mitä on mikromuovi ja miksi se on ongelmallista?
Mikromuoveja ovat kaikki alle 5 millimetrin kokoiset synteettiset tai puoliksi synteettiset hiukkaset.
Mikromuoviongelman taustalla ovat kasvava muovin tuotanto ja kulutus, puutteet jätehuollossa, sekä tiedon puute ja välinpitämättömyys.
Mikromuovia pääsee luontoon pieninä partikkeleina sekä isommista muovituotteista kulumisen myötä. Pieniä partikkeleita irtoaa esimerkiksi autonrenkaista sekä pyykinpesussa keinokuituvaatteista. Kaikki luontoon päätynyt muoviroska hajoaa ajan myötä mikromuoviksi.
Niiden terveyshaitat ihmiselle ja muille eläimille ovat vielä valtaosin tuntemattomia, mutta muun muassa muovin sisältämät haitalliset aineet ja muovin kertyminen elimistöön voivat olla riski terveydelle ja elimistön toiminnalle.
Myös merieläimet voivat syödä mikromuovia ja esimerkiksi planktonäyriäiset voivat sotkeutua mikromuovin mikroskooppisiin säikeisiin.
Kun pienemmät eläimet syövät mikromuovia, muovi siirtyy ravintoketjussa ylöspäin ja petoeläimet, kuten kookkaat petokalat, saavat siten runsaan määrän muovia ravinnostaan. Lopulta mikromuovi päätyy kalaa syövän ihmisen suuhun.
Ehdotuksemme poliittisiksi toimiksi
Vetoamme, että päättäjät sitoutuvat seuraaviin toimiin:
- Lisätään tietoa mikromuoviongelmasta päästöjen ehkäisemiseksi ja päivitetään säätelyä ja toimintatapoja tiedon karttuessa.
Panostetaan mikromuoviongelman synnyn, kertymisen ja vaikutuksien tutkimukseen ja seurantaan, jotta tunnistamme päästölähteet ja voimme kohdentaa toimet oikein ja jotta politiikkatoimia voidaan kehittää tietoon pohjautuen.
Lisäksi teollisten päästöjen seuranta- ja tarkkailuvelvoitteiden toteuttamiseksi tarvitaan enemmän ja tarkempia tutkimus- ja seurantamenetelmiä.
Lisätään myös ympäristökasvatusta viranomaisille sekä yrityksille ja niiden työntekijöiden eri tasoille tiedossa olevasta muoviongelman lähteistä ja kertymisestä, ja tietoutta siitä, miten yritykset ja yksityiset voivat torjua mikromuovin kertymistä.
Päätöksenteon tulee pohjata tutkittuun tietoon ja sääntelyä ja asetuksia tulee päivittää tutkimustiedon karttuessa.
Päästövaatimuksia ja raja-arvoja tulee päivittää uusimman tutkimustiedon pohjalta, jotta sääntely pysyy tehokkaana.
- Rajoitetaan merenkulun mikromuovipäästöjä tehokkaasti muuttamalla lainsäädäntöä
Jätevesien ja kiinteiden jätteiden laskeminen aluksilta mereen on yhä mahdollista voimassa olevan lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten perusteella, mutta sen ei tulisi olla.
Kansallisen lainsäädännön perusteella on mahdollista jo nyt rajoittaa alusten päästöjä Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä muuttamalla merensuojelulakia, merenkulun ympäristönsuojelulakia ja jätelakia (Taulukko 29).
Aiheesta on tehty myös hallituksen esitys (HE 178/2024 vp.), joka toteutuessaan vaikuttaisi myös mikromuovipäästöjä vähentävästi. Merenkulun päästöjen vähentäminen on mahdollista myös satamien asettamien vaatimusten perusteella.
Esimerkiksi Kööpenhaminan satamissa pohjanpesuvesi pitää suodattaa
ennen veteen päästämistä. Harmaaveden ja hienonnetun ruokajätteen päästäminen aluksesta veteen tulee kieltää Suomen vesialueella ja talousvyöhykkeellä.
- Panostetaan mikromuovin sääntelyyn EU-tasolla
Suomalaisten europarlamentaarikkojen tulee olla aktiivisesti edistämässä kunnianhimoisia ratkaisuja EU:ssa mikromuovin synnyn ehkäisemiseksi. Jo olemassa olevia säädöksiä, kuten REACH-asetusta sekä käynnissä olevaa muovipellettiasetusta tulee ajaa kunnianhimoisempiin tavoitteisiin. Ohjausta tulee lisätä, jotta EU:n muovistrategian mukaiset toimet implementoidaan tehokkaasti Suomessa ja EU:n jäsenvaltioissa. Lisäksi tuleviin tuoteryhmäkohtaisiin ekosuunnitteluasetuksiin tulee ottaa aktiivinen rooli ainakin maalien, autonrenkaiden ja tekstiilejä koskeviin asetuksien osalta.
- Politiikkatoimien vaikutusten seuranta ja jälkiarviointi
Tietämys mikromuovien lähteistä, kertymisestä ja kulkeutumisreittien merkittävyydestä on edelleen monilta osin puutteellista, kuten myös tietämys mikromuovipäästöjen hallintakeinojen vaikuttavuudesta.
On tärkeää arvioida säännöllisesti politiikkatoimien vaikutuksia ja kehittää niitä tulosten pohjalta.
Lähteet:
SYKE 2025: Mikromuovipäästöt ja niiden rajoittamiskeinot: Mikrokeinot-hankkeen loppuraportti: Mikromuovipäästöjen rajoittamiseen tartuttava – Kiertotalousratkaisuja
Euroopan parlamentin tietopaketti: Mikromuovit: lähteet, haitat ja EU:n ratkaisut: Mikromuovit: lähteet, haitat ja EU:n ratkaisut | Aiheet | Euroopan parlamentti
